sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Keiju-ovet


Olen viimeaikoina tykästynyt keju-ovien tekemiseen. 


Ne ovat niin kimaltavia ja täynnä pienen pieniä yksityiskohtia. 




tiistai 11. huhtikuuta 2017

Elävää Kuvaa: Leijonakuningas


Minun pitänee ottaa tavaksi kirjoittaa nämä animaatio-arvostelut heti katsomisen jälkeen, kun ne vielä ovat mielessä. Tänään oli vuorossa Disneyn klassikko numero 32 eli Leijonakuningas.

Juoni

Kaikki varmaan tietävät Leijonakuninkaan juonen, mutta kerrataan kumminkin. Aurinkoisilla Afrikan savanneilla Jylhäkalliolle syntyy leijonanpentu nimeltä Simba. Simban isä on arvoisa ja kunnioitettu kuningas Mufasa jä äitinsä Leijonanaaras Sarabi. Simba kasvaa leikkien parhaan ystävänsä Nalan kanssa ja saaden oppitunteja isältään. Yhdessä Nalan kanssa he joutuvat moniin tiukkiin paikkoihin. Simban setä Scar tahtoo päästä eroon veljestään ja veljenpojastaan ja punoo juonen, jossa Mufasa menehtyy ja Simba uskoo olevansa syyllinen.Scar kehottaa Simbaa lähtemään.

Nuori Simba pakenee viidakkoon ja ystävystyy pahkasika Pumban ja magnusti Timonin kanssa. Simba kasvaa viidakossa täysikasvuiseksi leijonaksi, kunnes eräänä päivänä hän kohtaa vuosien jälkeen lapsuuden ystävänsä Nalan.  Scarin käskystä leijonat ja hyeenat ovat nyt yhdessä Jylhäkallion ravintoketjun huipulla. Ruoka ja vesi ovat loppumassa. Nala yrittää houkutella empivän Simban palaamaan perheensä luokse. Simba kohtaa Paviaani Rafikin, joka auttaa tätä muistamaan isänsä ja oman itsensä. Simba palaa Jylhäkalliolle haastamaan setänsä. Leijonat, paviaani, pahkasika ja magnusti taistelevat yhdessä hyeenoja ja Scaria vastaan. Scarin loppu on brutaali. Hän joutuu hyeenoen syömäksi. Simba ottaa paikkansa Leijonakuninkaana.


Leijonanosa


 Luin jokunen vuosi sitten tutkimuksen Disneyn renesanssi kauden (1989-1999) (jotkut käyttävät myös nimitystä Disneyn toinen kulta-kausi) sekä post-present kauden (vuodesta 2010 eteenpäin)...mitenköhän tuon nyt kääntäsi..uusmodernikausi?...sukupolvien suosikeista.

Tutkimuksen mukaan suurimman osan 80-luvulla (ympäri maailmaa) syntyneiden lasten suosikki Disney animaatio on Kaunotar ja Hirviö ja suurimman (leijonanosan heh) osan 90-luvulla syntyneiden lasten suosikki Disney animaatio on Leijonakuningas. Ehkä arvaattekin viimeisimmän; suurimman osan 2000-luvulla syntyneiden lasten suosikki Disney animaatio on Frozen.

Näitä kaikkia kolmea elokuvaa yhdistää tietynlainen äärihypetys. Kaunotar ja Hirviö on tällä hetkellä kovasti pinnalla, koska siitä on vasta ilmestynyt uusi live-action version. Suurin ero kuitenkin Kaunottaren ja Hirviö sekä Leijonakuninkaan ja Frozenin välillä on se, että Kaunotar ja Hirviö..vaikka se oli ilmestyessään 1991 kaupallinen menestys, sitä ei vielä 90-luvun alussa otettu jättimäiseen kaupalliseen tuotantomyllyyn mihin Leijonakuningas joutui ja reilu kaksi vuosikymmentä myöhemmin Frozen. Yhä tänä päivänä neljä vuotta Frozenin ilmestymisen jälkeen Frozenin brandillä myydään kaikkea mahdollista.

On hyvä kysymys vaikuttaako tämä animaation brändäys tähän hypetykseen. Hankala sanoa. Ainakin omalla kohdalla tämä tutkimus menee kohdilleen, koska Kaunotar ja Hirviö on suosikkianimaationi ja olen 80-luvun lapsi. Tiedän myös todella paljon 90-luvun lapsia joiden suosikki animaatio on ehdottomasti Leijonakuningas. Mutta tiedänpä myös parikymppisen, jonka lempi Disney animaatio on Bambi ja toisen, jonka lempi Disney animaatio on Pelastuspartio Bernard ja Bianca. Niin tämä tutkimus ei todellakaan ole täysin yksiselitteinen. 

Elämäntie 

Leijonakuningas sai maailman ensi-iltansa Kesäkuun 15.1994 (Suomessa 2:s joulukuuta 1994). Tiedän, että lapsena kävimme perheen kanssa katsomassa Leijonakuninkaan ja seuraavana vuonna Pocahontasin. Olin kuitenkin niin nuori, etten muista kummastakaan katsomiskerrasta juuri mitään.

Oma isäni kuoli, kun olin todella nuori, 10-vuotias.  Ne, jotka ovat menettäneet vanhemman tai todella läheisen ihmisen hyvin nuorella iällä varmaan tietävät tunteen, että sitä elää vähän kuin jonkinlaisessa kuplassa. Itsellä ei ole oikein minkäänlaisia muistikuvia tuosta ajasta. Varmaan katsoin joitain Disney elokuvia, mutta ensimmäiset Disney muistoni liittyvät varhaislapsuuteen, kun 5-6 vuotiaana katsoin paljon Kaunotarta ja Hirviötä ja tykkäsin kovasti myös Robin Hoodista sekä Pienestä Merenneidosta. Isän kuoleman jälkeen oli pitkä tauko, jossa kaikki on sumuista ja harmaata. Vasta vuosien 1999/2000 aikoihin muistan katsoneeni Mulanin ja seuraavana vuonna Tarzanin. 

Ymmärrettävästi välttelin Leijonakuningasta sekä Bambia useamman vuoden koska ne olivat liian lähellä oman elämän tilannetta. Muistaakseni vasta ylä-aste iässä pystyi katsomaan molemmat elokuvat uudelleen. Bambi on mielestäni yksi Disneyn kauneimmista elokuvista. Pidän myös Leijonakuninkaan tyylistä, mutta Leijonakuninkaaseen liittyy monia teemoja, jotka itsessä herättävät, jonkin verran ristiriitaisia tunteita.

Ravintoketjun huippu

Leijonakuninkaan tekijät mainitsivat inspiraatiokseen Shakespearen Hamletin, sekä raamatun kertomukset Joosefista sekä Mooseksesta. Nämä raamatun tarinat eivät ole itselle kovin tuttuja niin en osaa niistä yhtä paljon sanoa mitä Shakespearesta. Hamletin ja Leijonakuninkaan yhteys on hyvinkin selvä. Hamlet kertoo Tanskan prinssistä, jonka setä on myrkyttänyt tämän kuningas-isän. Olen lukenut Leijonakuninkaasta vaikka minkälaisia analyysejä. Satututkija Jack Zipesin analyysi on jäänyt erityisesti mieleeni. Zipesin mielestä Leijonakuningas kuvaa nyky-yhteiskuntaa, jossa eriarvoisuus on avainsana. Nopeat syövät hitaat, toisin sanoen rikkaat tulevat rikkaammiksi ja köyhät köyhtyvät. Leijonakuningas myös kuvaa eriarvoisuutta, siinä miten Scar houkuttelee hyeenat seuraajikseen. "Kun vallan saan" laulun animointi-kohtaus on kuin suoraan toisen maalmansodan natsi-marsseista. 

Onko Leijonakuningas sitten satu ihmisistä eikä savannin eläimistä vai molemmista? Leijonakuninkaassa ei ole lainkaan ihmishahmoja, mutta sen teemat liittyvät ihmisyyteen. Varsinkin tämä ajatus monarkiasta Jota ei eläinlajien välillä ole. Palatakseni Zipesin ajatukseen Leijonakuninkaassa heitetään paljon vitsiä siitä, miten Leijonat ovat ravintoketjun huipulla. Voisiko tämä olla viittaus enemmänkin ihmisten maailmaan? siitä miten historian aikana monissa kuningaskunnissa veljekset saattoivat ihan yleisesti murhata toisen valtaa saadakseen. Politiikassa tapahtuu selkäänpuukotuksia ja aina on joku yksittäinen ihminen tai ihmisryhmä, joka hyödyntää muita pönkittääkseen omaa asemaansa. 

Itseä välillä häiritsee Leijonakuninkaassa tämä monarkkia/oligarkia/harvainvalta ajattelu. Se näkyy ihan näissä Leijonakuninkaan mainosjulisteissa, joissa savannin eläimet tulevat kumartamaan vastasyntynyttä leijonanpoikasta. Näin ei tietenkään luonnossa oikeasti tapahdu. 

Toisaalta Leijonakuningas on myös hyvinkin autenttinen. Leijona yhdyskunnissa naaraat hoitavat metsästyksen.  Näin tehdään myös Leijonakuninkaassa. Leijonalaumassa on yleensä 4-10 naarasta ja vain 1-2 urosta. Näin tapahtuu myös Leijonakuninkaassa. Eläinten animointi, liikkeet ja refleksit ovat hyvinkin realistisia. 

Leijonakuningas yhdistetään usein myös japanilaiseen Kimba-animaatio sarjaan. Heti Leijonakuninkaan ilmestymisen jälkeen on pohdittu, sitä kopioivatko Leijonakuninkaan tekijät osiota Kimba-animaatioista. Tekijät ovat kuitenkin kieltäneet yhteydet. Ihan mielenkiinnosta kävin YouTubesta katsomassa muutaman Kimba-jakson. Ensimmäinen yhteys Kimbaan on tietysti päähahmon nimi Simba. Simba kuitenkin merkitsee leijonanpoikasta Swahiliksi on näin ollen yleinen afrikkalainen nimitys leijonalle niin nimestä ei voi päätellä mitään. Kimba sarja kertoo valkoisesta leijonasta, Kimbasta ja tämän seikkailuista. Animaatio sarjan juoni on hyvin erilainen mitä Disneyn Leijonakuninkaan. Japanilaisessa sarjassa on muunmuassa trofee metsästäjiä ja paljon luonnonsuojeluteemoja. Osa animaatiokohtauksista kuitenkin muistuttavat paljon Leijonakuninkaan kohtauksia, sekä osa hahmoista kuten paviaanit ja pahis eli Scar leijona näyttävät samoilta.

Näin itse taide-alalla työskentelevänä voin sanoa, että lähes kaikki animaatiot ja elokuvat ja lastenkirjat, joita muksuna katselin voivat vaikuttaa alitajunnassa kuvituksiini. Leijonakuninkaan animaattorit ja käsikirjoittajat ovat todennäköisesti katsoneet Kimbaa 60-luvulla ja se on hyvinkin voinut alkaa elää omaa elämäänsä ihmisten mielissä. 

Filosofisia Mietintöjä ihmisistä, leijonista, elefanteista ja paviaaneista

Mistä pidän Leijonakuninkaassa on lähes shamanistinen ajatusmalli elämäntiestä. Mufasan sanat siitä, miten kuoleman jälkeen ruumistamme tulee ruohoa, jota antiloopit taas syövät näin kuljemme kaikki yhdessä tällä suurella elämäntiellä. Leijonakuninkaan suurimpia teemoja ovatkin kuoleman hyväksyminen olennaisena osana elämää sekä  oman tien seuraaminen.

Tiesittekö muuten, että Hakuna Matata on itseasiassa ihan oikea afrikkalainen sananlasku. Timonin ja Pumban hahmot tuovat huumorikevennyksia Leijonakuninkaaseen, mikä teemoiltaan on muuten aika synkkä elokuva. 
 Pirkka-Pekka Peteliuksen Timon taitaa kyllä olla suosikkiääneni koko Leijonakuninkaassa. Esa Saario on luonnollisesti Mufasan ääni. Saario on varmaan kymmenien Disney hahmojen isä-ääni. Aikuisen Simban ääni on Paavo Kerosuo, joka oli muunmuassa Dimitrin ääni Don Bluthin Anastasiassa. 

Ehkä itse kaipaisin Leijonakuninkaaseen enemmän syvempää otetta eläinten käyttäytymiseen. Leijonien käyttäytyminen on hyvinkin autenttsesti kerrottu. Mutta ikävä kyllä hyeenat ovat osittain Leijonakuninkaan takia saanet huonoa mainetta, jota ne eivät ole ansainneet. Myös kohtaus, jossa Simba ja Nala lähtevät seikkailemaan elefanttien hautausmaalle on jäänyt mietityttämään. Paikkaa, jonne elefantit menevät kuolemaan pidetään myyttinä, mutta se taasen on totta, että elefantit surevat menehtyneitä lauman jäseniä.

Tekijöiden inspiraatio raamatun tarinoista näkyy myös tässä jatkuvassa kuoleman (ja tietyllä tasolla jälleensyntymän) teemassa mikä Leijonakuninkaassa on. Elefanttien hautausmaa, Mufasan viisaudet elämäntiestä ja jatkuvuudesta, auringonvalon lankeaminen hallintoalueen ylle, Simban näyt isästään pilvissä ja tähdissä ja uskomus esi-isien asumisesta tähdissä. 

Tuleee mieleen tämä Simban, Timonin ja Pumban keskustelu. 

"mä olen aina luullut, että ne on palavia kaasupalloja miljoonien kilometrien päässä"

"minulle kerrottiin kauan sitten, että esi-isiemme henget asuvat noissa tähdissä"

"yritätkö sä sanoa, että kasa kuninkaallisia raatoja töllää meitä"

Tämä tahtoo vielä korostua kohtauksissa, joissa Simba yrittää etsiä Mufasan "henkeä" niissä soi musiikkina uskonnolliset hymnit. Ne sittain luovat hartaan tunnelman, mutta kieltämättä välillä ne kuulostavat jopa hieman uhkaavilta. Kuvastokin on hieman uskonnollista. Itselle tulee mieleen Mooseksen kohtaamiset kristittyjen jumalan kanssa erämaassa.  (vaikken kuulu kirkkoon, olen minä sen Egyptin prinssin pari kertaa nähnyt). 

Hymnejä lukuunottamatta Leijonakuninkaassa on hyvinvaikuttavaa musiikkia. Elton Johnin säveltämät Circle of Life ja Can you feel the love tonight. Suomeksi ne ihanasti esittää Anneli Saaristo.

Oma suosikkilauluni Leijonakuninkaassa on "Kunhan kruunun saan kuninkaan". Se johtuu, siitä, että rakastan afrikkalaisia rumpuja (tämän takia Tarzan kuuluu lempianimaatioihini) laulu on muutenkin aika hilpeä. Se kertoo myös aika paljon Simban hahmosta, miten hän oli pentuna hieman ylimielinen ja ei ihan kypsä hallitsijaksi. Animaatio-kohtaus itsestään tuo mieleeni yhden toisen suosikkianimaatioistani Kolme Caballeroa ihan vain värikkyyden ja sekopäisyyden takia. 

Leijonakuninkaassa on paljon yksittäisiä laulupätkiä jotka on jäänyt mieleen on Zasun luuvankilassa laulama kookospähkinöitä mulla tässä on diidii laitan riviin kaikki pähkinät. Suuret pienet ja pääsi kokoiset.

Sitten tietysti:

Viidakossa näin viidakossa nukkuu jellona. En kuule sinua anna tulla IiiiiiIIII Pumbapambueee!

Hula hula syömään nyt OI!

Minulla on muutama suosikkihahmo leijonakuninkaassa.Timonin jo mainitsinkin. Pidän myös Mufasasta ja varsinkin Mufasan elämänfilosofiasta, näen itse maailman hyvin samalla tavalla. Lempihahmoni Leijonakuninkaassa on kuitenkin yllätys yllätys Rafiki!

Koska mikään ei voita paviaanipoppamiestä, joka osaa kung futa ja harjoittaa mindfulnesia. 



















Mitä mieltä olet? Onko Leijonakunkku tarina ihmisten itsekkyydestä vai nuoren leijonan matka aikuisuuteen? menikö tämä taas liian filosofiseksi...en voi sille mitään folkloristi mikä folkloristi  Hakuna Matata.