keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Elävää Kuvaa: Tuhkimo II Unelmien Prinsessa




Taas on tullut katsottua Disney jos toinenkin. Viimeisin elokuva, jonka katsoin oli Tuhkimo II Undelmien Prinsessa. Olen tämän animaation viimeksi katsonut, joskus vuosia, sitten Disney Chanelilta. Mutta eipä haittaa. Varsinkin, kun viimeksi kirjoitin Tuhkimosta. Tuhkimolle on tehty kolme jatko-osaa. Tämä Unelmien Prinsessa, sekä Taikansa kutakin.

Unelmien Prinsessa kertoo Tuhkimon elämästä palatsissa, sekä tämän uudesta roolista Prinsessa Tuhkimona. Elokuva on jaettu kolmeen jaksoon. Alunperin jaksot suunniteltiin tv-sarjaa varten nimeltä Cinderella Stories, mutta syystä tai toisesta jaksoista kehiteltiin elokuva. Tämän takia animaatio on lähinnä episodimainen. Elokuva on ilmestynyt 2002 suoraan dvd:lle.

Juoni

Hiiret ja haltiatarkummi kertovat toisilleen tarinoita linnassa ja hiiret päättävät yllättää Tuhkimon tekemällä tälle kirjan heidän yhteisistä seikkailuistaan, siitä asti, kun he muuttivat asumaan kuninkaan linnaan.

Ensimmäisessä tarinassa kerrotaan, siitä miten Tuhkimon kontolle jäi juhla-illallisen järjestäminen. Samalla Tuhkimo joutuu prinsessa-tunneille. Tämän ohjaajaksi valikoituu ylimielinen hovirouva nimeltä Prudence. Tuhkimo luonnolleen uskollisena, kuitenkin päätyy tekemään asiat omalla tavallaan. Hän kutsuu juhliin kyläläisiä. Heittää luumukiisselin hiiteen ja tilalle saadaan suklaavanukasta ja juhlista tulee suurmenestys.

Toisessa jaksossa Tuhkimon hiiri-ystävä Vili tuntee itsensä ulkopuoliseksi, nyt kun Tuhkimo on prinsessa eikä tällä ole aikaa enää hiiriystävilleen. Epätoivon puuskassa VIli toivoo olevansa ihminen ja haltiatarkummi totetuttaa tämän toiveen. Mutta ihmisenä Vili alkaakin kaivata hiiren elämää. 

Kolmannessa osassa "Epätavallinen romanssi" (tunnetaan myös nimellä Anastasian tarina). Toinen Tuhkimon turhamaisista sisarpuolista ihastuu paikalliseen leipuriin. Tuhkimo auttaa Anastasiaa tulemaan enemmän sinuksi oman itsensä kanssa ja lopulta tämä alkaa, jopa kapinoimaan dominoivaa äitipuoltaan vastaan.

Kummallisuuksia ja ihanuuksia

Mielestäni näissä kaikissa olisi ollut hyviä elementtejä yhtenäiseen elokuvan. Harmillisesti jaksot eivät ole kovin yhtenäisiä.

Pidän, siitä että Tuhkimon hahmo pysyy juuri sellaisena mitä Tuhkimo on. Kilttinä, ystävällisenä ja samaan aikaan voimakastahtoisena. Ensimmäisessä jaksossa, minua kummastutti kovasti, miten mekon väri vaihtui koko ajan.

Kun Prinssi ja Tuhkimo palaavat häämatkalta mekko on vaaleanpunainen.




Ensimmäisen jakson lopussa tanssiaisissa mekko onkin yllättäen mintunvihreä. 


Toisen jakson huvipuisto juhlissa mekko onkin keltaisen ja beigen sävyissä. 


Viimeisessä jaksossa Tuhkimo on palannut valkoiseen/vaaleansiniseen sävyyn, joka kieltämättä sopii hänelle parhaiten. 

Ensimmäisessä osassa Tuhkimosta näkyy miten turhautunut hän on, kun hoviväki yrittää muokata hänestä, jotain muuta. Prinssin hahmo jää jälleenkerran hieman valjuksi. Hän matkustaa heti elokuvan alussa muualle, eikä häntä paljoa näy. Alussa kuvataan Tuhkimon yksinäisyyttä ja eristyneisyyttä. Tuhkimon hahmoon välillä toivoisi lisää särmää, mutta Tuhkimo on prinsessana aikamoinen viilipytty. 

Toinen osa oli mielestäni ehkä kaikista turhin. Pidän kovasti Tuhkimon hiiriystävistä, mutta Vilin kohellukset ihmisenä eivät oikein tuo hahmoon mitään uutta. Sain muuten selville, että pinkkiin pukeutuva hiiri-neito on nimeltään Mary. Suomenkielistä nimeä en tiedä (ehkä joku teistä tietää). Tuhkimon katson mieluiten suomeksi, mutta näissä jatko-osissa ei itseä haittaa katsoa enkuksi. Vili on englanniksi Jaq ja Huli on Gus. Kutsuvatko hiiret muuten englanninkielisessä versiossa Tuhkimoa lempinimellä Cinderelly? Se on aika söpö.

Viimeinen jakso, jossa Anastasia ihastuu leipuriin on ehkä kaikista kehityskelpoisin. Itselle huvittavinta tässä jaksossa on Luciferin tyylikäs muodonmuutos, kun tämä yrittää tehdä vaikutuksen hovikissa Pom-Pomiin. Miksei näissä Tuhkimo elokuvissa voi olla yhtä kilttiä kissaa? Lucifer on kyllä ihana tuhma katti. 



Leipurin ja Anastasian romanssi on aika hellyyttävä. Jaksossa näkyy myös Lady Tremainen päättäväisyys saada tyttärensä hyviin naimisiin hinnalla millä hyvänsä. Tämä ei tietenkään vo hyväksyä leipuria tyttärelleen. Tuhkimon yritys opettaa Anastasiaa hymyilemään on huvittavaa seurata. Jos tällä leipurilla olisi yhtään isommat silmät ja karvavaatteet meillä olisi siinä Kristoffin 2D versio. 


Mitä mieltä sinä olet Tuhkimon jatko-osista?

Minusta ne ovat ihan ok, mutta eivät kyllä missään vaiheessa saavuta alkuperäisen elokuvan nyansseja. 




2 kommenttia: