torstai 22. joulukuuta 2016

Talvipäiväntasaus


Pohjoisella pallonpuoliskolla Talvipäiväntasausta on juhlittu tänään ja eilen. Suomessa tänä vuonna Talvipäivän tasaus osui eiliselle klo.12.44.

Talvipäivän Tasausta on juhlittu Euroopassa kautta aikojen erilaisin menoin. Suomessakin, ennen kuin Joulu syrjäytti Talvipäivän Tasauksen ns. "valon juhlana".

Germaanisilla heimoilla auringonvalon palvonta oli yksi keskeisempiä teemoja Talvipäiväntasauksessa ja juhla tunnetaan nimellä Yule. Sanasta ovat myös peräisin ruotsin sana Jul, josta on johdettu myös suomen kielen sana joulu. 

Germaanisessa mytologiassa Kesän maailmaa hallitsi luonnonjumala Tammikuningas (Oak king) ja talvea Orjanlaakerikuningas (Holly King). Nämä kaksi veljestä kilpailivat aina keskenään. He tapasivat kaksi kertaa vuodessa. Litha-juhlassa kesäpäiväntasauksena ja Yule-juhlassa talvipäivän tasauksena. Litha-juhlassa Orjanlaakerikuningas päihitti veljensä ja pimeys jatkui aina pidempään ja pidempään. Yule-juhlassa taasen Tammikunigas voitti ja päivän valo palasi hitaasti, mutta varmasti.

Suomessa valoa on myös pidetty tärkeänä elementtinä Talvipäivän juhlassa. Suomessa Talvipäivän tasaus tunnetaan myös nimillä Keskitalven juhla, Talvijuhla, Talvipäivä  ja Talven seisaus. Astrologisesti Talvipäivän Tasaus, merkitsee aikaa, jolloin aurinko on kaimmassa mahdollisessa kulmassa maasta. Kun pohjoisella pallon puoliskolla on talvipäivän tasaus, eteläisellä juhlitaan kesäpäivän-juhlaa. 

Wiccojen mytologiassa Talvipäivän tasaus viittaa hedelmällisyysmyyttiin, jossa jumalatar (tai jumalattaren arkkityyppi) synnyttää sarvipäisen jumalan (vertauskuvallisesti). Wicca on uskontona aika uusi ja sen mytologia pohjautuu niin pakanallisiin hedelmällisyysmyytteihin, mutta osittain myös ristinuskoon.

Muinaisessa Roomassa Talvipäiväntasaus tunnettiin nimellä Saturnalia ja se oli juhla jumala Saturnuksen kunniaksi. Saturnaliaa juhlittiin hyvällä juomalla ja ruualla, sekä pienten lahjojen antamisella. Yleisesti uskotaankin, että juuri lahjojen anto jouluisin on alunperin peräisin Saturnalia juhlasta.

Suomessa Talvipäivän Tasaus ei koskaan ollut yhtä suosittu juhla, kuin satokauden päätös juhla Kekri, mutta Suomessakin on Talvipäivän Tasausta juhlittu.

Juhlan elementti on maa ja se viittaa, siihen miten talvella maa on routainen, monesti lumen peittämä ja luonto nukkuu.

Talvipäivän tasaukseen ja jouluun liittyy paljon värejä.

Punainen on jumalattaren, elämän ja veren väri.

Vihreä symboloi ikivihreitä puita, kuten kuusia ja orjanlaakereita.

Kulta on auringon ja tähtien väri. Liitetään myös eri jumaliin ja rikkauksiin.

Hopea on kuun väri ja, joskus myös lumen väri. Liitetään jumalattariin ja uinuvaan maahan.

Suomalaissa pakanallisessa ajanlaskussa Kekri, jota vietetiin Marraskuun alussa, aloitti ajanjakson, jolloin henget vaelsivat vapaasti maan päällä. Talvipäivän tasausta pidettiin tämän ajanjakson huipentumana ja tuollon, kun aurinko saattoi ilmestyä taivaalle vain minuuteiksi, ihmiset uskoivat henkien olevan vallalla.

Tämän takia Talvipäivän Tasauksen aikaan ihmiset harvoin uskalsivat poistua kotoaan. Monesti perheen vanhukset kertoivat tarinoita lapsille tontuista ja haltijoista. Tontuille ja haltijoille jätettiin myös ruokaa ulos uhripuulle. Talvipäivän Tasauksena myös syötiin hyvin ja sanonta, joka päti myös Kekriin "läpi yön saa syödä" päti myös Talvipäivän Tasaukseen. 

Ihmiset sytyttivät pihalle soihtuja ja ulkotulia pitääkseen pahat henget loitolla. Yhä Suomessa paljon poltetaan jätkänkynttilöitä ulkosalla, mutta merkitys on täysin erilainen.

Talvipäivän Tasauksena ihmiset myös ennustivat mielellään. Seuraavan vuoden tapahtumia, ihmissuhteita ja satokautta. Talvipäivään kuuluivat myös erilaiset leikit ja pelit perheen  kesken.

Suomessa Joulukuu tunnettiin nimellä Talvikuu aina 1600-luvulle asti, jolloin kirkon painostuksen takia Joulu otettiin virallisten juhlien joukkoon.

Talvipäivän Tasauksena ihmiset möys uhrasivat susille, mikä on Suomessa aika harvinaista pitkällisen susivihan takia (mikä on pitkälti kristillisen propagannna tulosta). Susille uhrattiin monesti sika tai lammas. Näin haluttiin myös lepytellä susia, jotta nämä eivät tulevan vuoden aikana veisi eläimiä.

Talvipäivän Tasaus ja sudet liitetään myös jumalatar Loviattareen, Hänet tunnetaan myös nimillä Louhi, Louhetar ja Louhitar. Louhi on myös susien emuu suomalaisessa mytologiassa. Kalevalassa Louhi on hyvin demonisoitu jumalatar. Hän oli alunperin mytologiassa yksi kuun jumalattarista. Loviatar on myös taikuuden, tasapainon, mysteerien ja shamanismin jumalatar. Louhin alkuperäinen nimi Loviatar viittaa shamanistiseen termiin "Langeta loveen".

Harmillisesti Euroopassa ainakin jumalattaret, jotka on kristillisenä aikana mielletty "pimeyden jumalattariksi" olivat alunperin nimenomaan tasapainon ja taikuuden jumalattaria. Esimerkiksi Baba Yaga slaavilaisissa maissa, Hekate Kreikassa, Ragana Balttian maissa ja Morrigan, sekä Morgan Le Fay kelttiläisessa mytologiassa.

Jos tunnet viehätystä magian jumalattariin Talvipäivän Tasaus on hyvää aikaa työskennellä näiden jumalattarien kanssa tai tutkia kyseisiä jumalattaria ja mytologiaa ja kansanperinnettä, joka heihin liittyy.

Talvipäivän tasaukseen liittyy vahvasti ajatus lepäävästä luonnosta. Tämä sopii hyvin myös ihmisiin, eläimiin ja kaikkeen elävään. Jos joulustressi on tuntunut liian kovalta, ehkä tämä on hyvää aikaa omaan rentoutumiseen ja hiljentymiseen. Kuten luonto. 









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti