lauantai 24. joulukuuta 2016

Joulu

Revontulet

Talvipäivän tasauksena kirjoitin Talvipäivästä ja keskitalven juhlasta. Niin näin Jouluaattona ajattelin kirjoittaa siitä, miten joulu saapui Suomeen. 

1600-luvulla kirkkoisät toivoivat, että pakanalliset suomalaiset lopettaisivat satokaudenjuhlan eli Kekrin juhlimisen. Luterilaisessa Ruotsissa pakanallinen Jul - eli keskitalvenjuhla oli jo vuosisatoja aiemmin muutettu kristityksi jouluksi. Näin Suomessakin alkoi Joulun-mainoistaminen. Jouluyötä 24-25. Joulukuuta pakanalliset suomalaiset pitivät taikayönä. Siihen liittyi magia, taikojen teko ja ennustaminen, Uskottiin myös, ulkotulien ja kynttilöiden sytyttäminen karkotti pois pahoja henkiä.

Ennen kuin Joulurauhan julistaminen 1600-luvulla siirtyi Suomen Turkuun, vuosi tuhansien ajan suomalaiset julistivat Kekri-rauhaa. Moni tapa, joka nykyään liitetään Jouluun on Kekristä lähtöisin. 

Olkipukkeja

Suomalaisen ja skandinaavisen joulun symbolit ovat ikivanhoja. Kuten Olkipukki.
Olki on materiaalina yhdistetty maahan ja aurinkoon, Pukki eli miespuolinen vuohi symbolina hedelmällisyyteen. Alunperin uskotaan olkipukkienkin liittyneen Suomessa nimenomaan Kekrin viettoon. 

Kekripukki oli hahmo, joka vieraili pakanallisina aikoina ihmisten kodeissa kekriviikolla. Kekrin vietto Suomessa oli, siitä mielenkiintoista, että jokainen perhe juhli kekriä itsekseen ja eri aikaan. Yleensä Kekriä juhlittiin Marraskuun ensimmäisellä viikolla, kun viimeisetkin taloustyöt oli saatu tehtyä. Kekrin uskottiin aloittavan pimeä aika, joka jatkui aina Talvipäivän tasaukseen. Kekripukki kulki seurueen kerä. Pukkina toimi yleensä nuori mies, joka oli pukeutunut turkikseen ja vetänyt sarvet päähänsä. Kekri seurue oli rehvakka. He kiersivät talosta taloon lauluan ja pyytäen syötävää ja juotavaa. 

Kekriä on eri lähteistä riippuen myös pidetty jumaluutena. Varhaisessa suomalaisten jumaluuksien listassa itse Mikael Agricola piti Kekriä satokauden ja hedelmällisyyden jumalana.
Ympäri maailmaa löytyy sarvekkaita jumaluuksia, jotka liitetään hedelmällisyyteen ja villiin luontoon. Esimerkiksi kelttiläinen Cernunnos, Egyptiläisten Hathor sekä Kreikkalainen satyyrijumala Pan. Suomestakin on kalliomaalauksista löydetty sarvekas kahdella jalalla seisova mies. Ehkä kyseessä on Kekri itse. Ken tietää?

Kun Joulu hiljalleen syrjäytti pakanallisen talvijuhlan kristittyn juhlan tieltä. Kirkko sanomallaan demonisoi eläimelliset pukit pahoina. Sarvekkuus liitettiin itse saatanaan (uskoo ken tahtoo).

1800-luvulla, kun Kekripukki-perinne hiljalleen katosi tilalle tuli Nuuttipukki. Nuuttipukki vieraili Nuutin päivänä eli joskus 6- 13 Tammikuuta. Nuuttipukki oli eräänlainen jäänne vanhasta kunnon Kekripukista. Nuuttipukki oli Kekripukkiakin pelottavampi ja röyhkeämpi hahmo. Naamiontakana oleva pukki oli yleensä kännipäissään. Se kiroili ja kiusasi ihmisoä Nuuttipukki puketui pitkälti samalla tavalla mitä Kekripukki ja tällä oli luuta mukanaan. 

Myöhemmin Nuuttipukin kutsumiseen liitettiin yhä enemmän ja enemmän kristittyjä piirteitä, kuten lähimmäisen auttaminen ja nälkäisten ruokkiminen. Perinteen kasvaessa suurin osa nuuttipukin esittäjistä olivatkin nuoria köyhiä opiskelijapoikia.  Nuuttipukkeja pyöri Suomessa vielä 1950 luvulla kunnes perinne hiljalleen katosi joulupukin tieltä.

Vanha kunnon joulupukki

Joulupukki saapui Suomeen 1800-luvulla ja se sekoittui Nuuttipukki perinteeseen. Joulupukki tunnettiin Suomessa myös nimellä Joulu-ukko. Joulu-ukko toi mukanaan lahjoja kilteille lapsille ja risuja tuhmille. Risut taisivat olla jäänne Nuuttipukista. 

1927 Markus-setä kertoi radion lastentunnissa, että Joulupukki asuu Korvatunturilla Suomen Lapissa porojen ja tonttujen kanssa. Joulupukin hahmo on muotoutunut eri maissa samalla tapaa mitä suomalainen joulupukki on muotoutunut aina Kekripukista.

Yhtenä Joulupukin esikuvana pidetään Kreikkalaista Myrnan piispaa pyhä Nikolausta, joka asui nykyisen Turkin alueella 300-luvulla. Pyhä Nikolaus oli lasten, merimiesten ja matkalaisten suojeluspyhimys. Tämän myös kerrottiin jakaneen lahjoja köyhille.

Venäjällä ja slaavilaisissa maissa lahjat jakaa pakkasukko Ded Moroz. Pakkasukolla ei ole porovaljakkoa vaan Troika eli reki, jota vetää kolme hevosta. Ded Moroz saapuu uutena vuotena ja jakaa lahjat lapsenlapsensa lumitytön (tunnetaan myös nimellä lumikeiju) Snegvrotskan kanssa.

Italialaisten Loppiaisnoita La Befana

Italiassa lapset saavat lahjoja kahdesti. Ensimmäisenä lahjat jakoi loppiaisnoita La Befana. Nykyään jotkut perheet myös kutsuvat Joulupukin tuomaan lahjoja. Näin ollen osa italialaislapsista saavat lahjoja, sekä joulupäivänä, että Loppiaisena. 

Joulua vietetään ja lahjoja jaetaan eri päivinä eri maissa.
Suomessa lahjat perinteisesti jaetaan jouluaattona eli joulukuun 24s päivä. Lahjat jaetaan jouluaattona myös Eestissä, Ruotsissa, Tanskassa, Argentiinassa, Itävallassa, Bulgaariassa, Kolumbiassa, Islannissa, Norjassa, Ranskassa, Saksassa, Fär-Saarilla, Unkarissa, Slovakiassa, Latviassa, Liettuassa, Luxemburgissa, Puolassa, Portugalissa, Romaniassa, Tzekeissä, Uruguaissa sekä Sveitsissä.

Joissa maissa lahjat jaetaan Loppiaisena eli Tammikuun kuudes. Näitä maita ovat Espanja, Italia, sekä useat Etelä-Amerikan maat.

On myös maita, joissa lahjat jaetaan joulupäivänä eli 25s joulukuuta. Näitä maita ovat: Italia, Iso-Britannia, Yhdysvallas, Irlanti, Englanninkielinen Kanada, Etelä-Afrikka, Uusi-Seelanti ja Australia.

Amerikkalainen tunnetaan nimellä Santa Claus eli lyhemmin Santa. Joulupukki perinne saapui Yhdysvaltoihin hollantilaisten siirtolaisten mukana. 1800-luvun lopulla amerikkalainen runoilija George Webster kirjoitti runon joulupukista ja näin vakiintui ajatus Pohjoisnavalla asuvasta joulupukista, joka lentää porojen vetämällä reellä ja jakaa lahjoja lapsille. 1900-luvun alussa Coca-Cola lanseerasi pukin mainoskamppanjaansa näin amerikkalaisesta joulupukista tuli pulleampi ja tämän väriksi valikoitui räikeän punainen. 

Disneyn 30-luvun joulupukki hassunkurisista sinfonioista 


Lahjojen jakoon liittyy myös kiinnostavia historiallisia seikkoja.

Uskotaan, että lahjojen antaminen talvipäivän tasauksena tapana juontaa aina muinaiseen Roomaan ja roomalaisten Saturnalia juhlaan. Saturnaliaa vietettiin Saturnus jumalan kunniaksi. Siihen liittyi syömistä ja juomista, sekä pienten lahjojen antamista. 

Oliko porovaljakko alunperin taikahevonen?

Germaanisten heimojen keskuudessa lahjat jakoi tiedon jumala Odin. Germaanit kutsuivat aikaa Lokakuun lopusta aina Talvipäivän seisaukseen nimellä Wild hunt eli Odinin villi metsästys. Auringon ollessa poissa pohjoiselta pallonpuoliskolta Germaaniset heimot uskoivat, että pahat henget olivat vallassa ja näitä henkiä Odin jumala metsästi. 1200-luvun Edda runot kertovat tarinaa, että Odin lensi reessä, jota veti kahdeksan jalkainen hevonen, joka pystyi hyppäämään pitkiäkin matkoja silmänräpäyksessä. 

Orjanlaakerikuningas eli Holly king

Toinen legenda, joka on germaanis/kelttiläinen kertoo kahdesta luonnon jumalasta. Tammikuninkaasta ja Orjanlaakerikuninkaasta. Tammikuningas hallitsi kesää ja Orjanlaakerikuningas talvea. Jumaluudet olivat veljeksiä, jotka kohtasivat kaksi kertaa vuodessa. Kesäpäivän tasauksena, jolloin Orjanlaakerikuningas päihitti veljensä ja pimeys otti valtaa enemmän ja enemmän. Sekä Talvipäivän tasauksena, jolloin Tammikuningas otti ylivallan ja päivänvalo piteni. Erityisesti Orjanlaakerikuninkaan ulkonäkö on vahvasti vaikuttanut Joulupukin ulkonäköön. Myös kuvaukset Odinista valkopartaisena miehenä, joka lentää reessä taivaalla on vaikuttanut legendaan joulupukista.

Naapurimaassa Ruotsissa lahjat jakaa Joulutonttu eli Jultomtte. Norjassa ja Tanskassa lahjat jakaa myös Joulutonttu Julnisse. Jultomttea ja Julnissea voidaan pitää eräänlaisina "päätonttuina". Niillä on nimittäin pienempiä tonttuja töissä samaan tapaan mitä suomalaisella Joulupukilla. 

Krampukset ovat ehkä sukua kekripukille

Pohjoismaissa Joulupukki vierailee kotien sisällä tervehtimässä lapsia, kun taas englanninkielisissä maissa pukki jättää lahjat sukkiin ja kuusen alle lasten nukkuessa. Hollannissa Sinterklaasia tervehditään joulukulkuessa Joulukuun kuudes. Itävallassa, Kroatiassa, Tsekeissä, Sloveniassa, Unkarissa ja pohjois-Italiassa Joulupukin kanssa kulkee pelottava Krampus, joka todennäköisesti on samaa alkuperää mitä Suomalaisten kekripukki.

Saksassa, Ranskassa ja Sveitsissä lahjat tuo itse Jeesus-lapsi. 

Suosikki tonttuni Toljanteri

Tontut ovat pohjoismaissa liittyneet Jouluun ja talveen kautta aikojen ja ovat huomattavasti vanhempaa perua kuin mitkään Joulupukit. Skandinaaviassa tontut liitetään luontoon, mysteereihin, sekä kodin ja rakennusten suojelemiseen. Kun Kristinusko syrjäytti talvipäivän tasauksen juhlinnan erään teorian mukaan tontut eivät tahtoneet, että ihmiset unohtavat heidät ja siksi lähtivät korvatunturille pukin apureiksi. 

Suomessa ja muissa pohjois-maissa oli vielä viisikymmentä vuotta, sitten yleinen tapa jättää joulupuuroa pihalle tonttua varten. Tämä tapa oli hyvin vanhaa perua. Alunperin se oli kiitos tontulle eli kodinhaltijalle tämän arvokkaasta työstä. Joulusaunassa tontulle heitettiin möys viimeiset löylyt. 

Islannissa lapset jättävät saappaat ikkunalaudalle. Ennen vanhaan uskottiin, että Odin jätti saappaisiin pieniä lahjoja. Nykyään lahjat jättää Julnisse. Uskotaan myös, että englantilainen tapa jättää lahjoja joulusukkiin, jotka roikkuvat takanedessä juontuu tästä uskomuksesta. 

Suomalaiseen jouluun kuuluu monenlaisia tapoja ja perinteitä. Perheet luonnollisesti myös luovat omia perinteitään.

Lumiukko on pyörinyt Suomessa jouluisin aina 80-luvun lopusta lähtien

Samu Sirkan joulutervehdys kuuluu myös joulun tv-tarjontaan. Ruotsissa Samu Sirkan joulutervehdys on ihan must ja siellä se tunnetaan nimellä Kalle Ankka och hans vänner önskar God Jul!

Suomalaisiin jouluperinteisiin kuuluu monelle myös Joulusauna.

Osa vierailee myös hautausmaalla ja vie kynttilöitä haudoille. 

Joulunperinteet ovat näin ollen yksi iso sillisalaatti ja sekametelisoppa. Itselle ei ole niinkään väliä, vaikka ovat ristilliset ja pakanalliset perinteet sekaisin. Näin pohjoisessa, kun on pimeää melkein kaksneljäseiska on mukavaa, kun on hyvä syy poltella kynttilöitä ja syödä hyvin... ja katsoa paljon animaatioita. 

Hyvää Joulua siis kaikille blogini lukijoille <3


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti