sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Leffa-arvostelu: Ukonvaaja


Hommasin hiljattain Ukonvaaja-dokumentin itselleni. Tilasin elokuvan ennakkotilauksena Salakirjoista. Suomalaisen mytologian ystävänä olen odottanut dokumenttia mielenkiinnolla. Ukonvaaja on Helomedian tuotantoa ja sen on ensimmäinen suomalaisesta muinaisuskosta kertova dokumentti.

Pidän itseäni aika hyvin "lukeneena" mitä suomalaiseen mytologiaan tulee, mutta dokumentissa oli myös paljon sellaisia asioita, joita en ole aiemmin tullut ajatelleeksi. Elokuvan kertojana toimii CMX:n laulaja ja laulunkirjoittaja A.W.Yrjänä. Elokuvassa haastateltiin muunmuassa folkloristiikan professori Juha Pentikäistä, taivaannaulan jäseniä, sekä eri arkeologeja ja mytologian tutkijoita.

Juha Pentikäisen tutkimuksia olen joskus nuorempana lukenut enemmänkin. Yhdyn hänen sanoihinsa, siitä miten "uusi Kalevala", joka on se Kalevala, jonka suurin osa suomalaisista tuntee on vain Lönnrotin näkemys suomalaisesta sankari-epiikasta ja muinaisuskosta. Lönnrotin kalevala on myös monoteistinen (yksijumalainen). Muinaissuomalaisten maailman kuva oli enemmänkin animistis-shamanistinen ja polyteistinen/panteistinen eli monijumalainen. 

Lönnrotin Kalevala ilmestyi 1800-luvun loppupuolella kohottamaan "suomalaisuutta" eli sllä on ollut enemmänkin poliittinen tarkoitusperä. Sekä uusi ja vanha Kalevala ovat loppujen lopuksi vain pieni osa suomalaista muinaisuskoa ja suomalaisen mytologian universumia. 


Dokumentissa käytiin läpi suomalaisten tunnetuimmat jumalat; Ukko, Akka, Ahti, Vellamo, Tapio, Tapiotar (Mielikki), Annikki ja tietysti karhu. Kerrottiin myös, siitä miten muinaissuomalaisten suhtautuminen karhuun henkiolentona ja jumalallaillisena esi-isänä muuttui kuin keräilijä-kulttuurista siirryttiin metsästys kulttuuriin ja metsästäjä-kulttuurista maanviljely-kulttuuriin.

Suomalaiseen mytologiaan kuuluu tärkeänä osana sielu-usko ja sitäkin on dokumentissa käsitelty. Miten muinaissuomalaiset uskoivat ihmisellä olevan kolme-sielua ja itse-sielu pystyi syntymään samaan sukuun. Sekä henkien maailmaan. Suomen luonnossa kaikilla neljällä elementillä tulella, vedellä, maalla ja ilmalla on oma väkensä. Muinaissuomalaisten uskomukset henkimaailmaan näkyvät vieläkin suomalaisessa kulttuurissa, elävät ja voivat hyvin varsinkin eri juhlapyhinä, sekä opituissa tavoissa. 

Dokumentissa puhuttiiin paljon myös suomalaisen luonto-suhteen muuttumisesta parin viime vuosikymmenen aikana. Suurimmilla osalla suomalaisista on hyvä luontosuhden (erittäin hyvä verrattuna moneen muuhun länsimaiseen maahan). Luontosuhde on kuitenkin muuttunut, samalla kun ihmisten elämäntyyli on muuttunut. 

Pidin kovasti dokumentin visuaalisesta ilmeestä. Varsinkin näistä mystisitä kansikuvista. Kaupunkimaisema vilahtaa vain elokuvan alkupuolella yhden minuutin ajan. Muuten liikutaan Suomen kauniissa luonnossa. Elokuvassa luonnollisesti soi kantele ja välillä myös shamaanirumpu. 

A.W.Yrjänä matala ääni teki dokumentistä hyvin rauhoittavan katseluelämyksen. Hänellä on myös hieman karhumainen olemus, joka teki hänestä oikein sopivan kertojan tälle "tutkimusmatkalle". Dokumentissa tarinat jumaluuksista kerrottiin animaatiopätkinä. Animaatiotyyli oli aika minimaalista, mikä tavallaan sopi dokumenttiin oikein hyvin.

Suosittelen tätä dokumenttia kaikille suomalaisesta mytologiasta kiinnostuneille. Dokumenttiin saa myös englanniksi tekstit. Katsoin tämän viimeviikolla Brittiystävieni kanssa ja  he pitivät, siitä myös kovasti. 


Tein Ukonvaajasta arvostelun myös YouTube kanavalleni




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti