torstai 24. maaliskuuta 2016

Ajatuksia keväästä, noidista ja munista

"Pääsiäisyllätys"
(c) Niina Niskanen 2013

Ajatuksia keväästä, noidista ja munista

Kevät on virallisesti saapunut! Täällä Walesissa narsissit kukkivat kaikkialla ja ajattelen muumisanontaa voi elämän kevät! 

Vietin lapsuuteni aikalailla ateistisessa ympäristössä. Äitini monesti pakkasi laukkunsa ja lähti Tallinnaan tai jonnekkin muualle pääsiäisviikoksi, koska se oli ja on hänen mielestään Suomessa niin masentavaa. Kaupat kiinni monta päivää putkeen, ei töitä, eikä mitään hyvää tv:stä (toisin kuin esimerkiksi jouluna). Olen äitini kanssa pitkälti samaa mieltä.
Erosin evankelisluterilaisesta kirkosta 18-vuotiaana. Muut perheeni jäseneni ovat tapa-luterilaisia. Shamanistis-panteistisena luonnonuskontojen seuraajana juhlin perinteisesti kevätpäiväntasausta. Pääsiäinen on itseasiassa upea sekametelisoppa kristittyjä ja pakanallisia perinteitä.

Pääsiäisnoidat

Lapsena rakastin vetää kumpparit jalkaan, kävellä metsään ja leikata pajunoksia. Oksat koristeltiin höyhenillä ja joskus vesiväreillä maalatuilla munilla. Ystävien kanssa kuljettiin ovelta ovelle pikkunoitina, virvottiiin ja saatiin suklaamunia ja välillä muutama markkakin.

Pääsiäisen Trulli-perinne on Suomeen tullut alunperin Ruotsista 1800-luvulla. Trulli tarkoittaa nykyruotsiksi, sekä peikkoa, että noitaa. Uskomus noitiin onkin vanhempi juttu. Suomalaiset ovat perinteisesti olleet noitakansaa, shamaaneja ja poppamiehiä ja parantajanaisia. Kristinuskon saavuttua Suomeen keskiajalla yleiseurooppalaiseen tapaan noidat demonisoitiin. Uusi uskonto eli Kristinusko muutti käännytystyössään shamaanit ja tietäjät paholaista palvoviksi noita-akoiksi ja ukoiksi. 

Harmillisesti tämän ajatusmallin takia suuri osa suomalaisesta kansanperinteestä on saanut kristittyjä elementtejä ja kirkko on tuhonnut paljon kirjallista aineistoa. Trulli-perinne on länsisuomessa alkanut jo 1800-luvulla. Parin viime vuosikymmenen aikana se on sekoittunut itäsuomalaiseen virpomisperinteeseen, joka on Venäjän ortodokseilta lähtöisin. Suomalais-Ugrilaisilla kansoilla on vanhastaan ollut tapana loitsiessa käyttää apuna pajun oksia, koska pajua on perinteisesti pidetty maagisena puuna. Virpomisen voi osittain siis liittää myös rituaalisauvan käyttöön.

Ihanan pakanallinen pääsiäiseni

Suomenkielen sana Pääsiäinen tulee alunperin heprean kielen sanasta pesach, joka on juutalainen juhla, jota vietetään orjuudesta vapautumisen muistoksi. Kun pääsiäinen kristillisessä merkityksessään saapui Suomeen sen nimeä pohdittiin pitkän aikaa. Erilaisia muunnelmia ehdoteltiin muunmuasta ruotsin pääsiäistä tarkoittavasta sanasta påsk. Valitettavasti sana oli liian lähellä sanaa paska, joten keksittiin ihan uusi sana: pääsiäinen



 Englanninkielen sana Easter on lähempänä tämän kevään juhlan alkuperää. Sana Easter on alunperin tullut sanoista Ostara ja Eostre. Ostara on germaaninen kevään ja hedelmällisyyden jumala. Vanhassa Englannin kielessä jumalatar tunnetaan nimellä Eostre.
Vanhassa englannin kielessä Eostre on myös merkinnyt Itää. Nykyenglannissa kaiku kuuluu myös sanoissa East ja Easter. Itä kaikuu myös saksankielen sanassa ost eli itä ja ja Oster, mikä tarkoittaa pääsiäistä saksaksi. Nimen eri versiot ovat myös merkinneet valonlähdettä, sekä aamunkajoa.  
Monissa maissa esimerkiksi Suomessa (varsinkin Länsi-Suomessa) sytytetään Pääsiäiskokkoja. Kokkojen sytyttämisellä on juhlittu auringon paluuta ja pidetty pahat henget loitolla.

Täällä Walesissa ja ympäri Brittien saaria Eostren juhlaa on perinteisesti vietetty kevätpäiväntasauksena eli 20 tai 21:n Maaliskuuta. Mikä olisikaan parempi päivä juhlia kevään jumalatarta kuin kevätpäivän tasaus. Myös muita jumalattaria, jotka joskus yhdistetään Ostara/Eostreen juhlitaan samoihin aikoihin. Foinikalaisen seksuaalisuuden ja hedelmällisyyden jumalatarta Astartea juhlitaan Kevätpäiväntasauksena. Samoin mesopotamialaista rakkauden, sodan ja seksin jumalat Ishtaria.

Munilla on ollut tärkeä osa monissa eri uskonnoissa ja mytologioissa kautta aikojen. Suomalaisessa mytologiassa maailma syntyy munasta, kun sotka tekee pesän Ilmattaren povelle. Maailman synty munasta on myös yleistä monilla aasialaisilla kansoilla, sekä Pohjois-Amerikan intiaanien myyteissä.

Muna on ikuisen elämän symboli. Ennenvanhaan Brittein saarilla ja Pohjoismaissa munia käytettiin paljon kansantaikuudessa ja parantamisessa. Uuden elämän symbolina munaa on käytetty erityisesti hedelmällisyysloitsuja tehdessä ja raskauden aikana kivunlievitys loitsuissa. 



Kelttiläsillä ja Anglo-saxisilla jumalattarilla on kaikilla omat eläinsymbolinsa. Brigidillä lehmät, Freyjalla kissat, Eponalla hevoset ja Morriganilla korpit. Eostren pyhiä eläimiä ovat jänikset. Jänikset ovat kuuluisia sukupuolivietistään ja tahtoessaan lisääntyvät nopeasti. Ostara on hedelmällisyyden juhla ja Jänis on oikein osuva eläin symboloimaan lisääntymistä.

Pääsiäinen on siis alunperin lähtöisin keväänjumalattaren palvontajuhlasta Ostarasta. Patriarkaalisten uskontojen levitessä katolinen ja ortodoksinen kirkko ottivat Eostre-jumalattaren symbolit omikseen. Katolisessa pääsiäisessä Jänis liitetään Jeesuksen legendaan ja Ortodoksisissa menoissa muna on ikuisen elämän symboli. Monissa maissa, kuten Suomessa auringonpaluu on ollut hyvin maaginen tapahtuma ja, sitä on kokoonnuttu porukalla seuraamaan. Keväänjumalattarena Eostre tuo auringon noustessaan idästä. Kristityt muuttivat auringonpaluun ylösnousemuksen metafooraksi. Alkuperäinen ajatusmalli luonnonheräämisestä kevätpäiväntasauksen aikaan, ei ole kuitenkaan hävinnyt mihinkään.

Piinaviikko kiss my ass

Luterilaisuus ja kaikki siihen liittyvä on minulle aina ollut, jotain hyvin ahdistavaa ja synkkää ja mitä enemmän olen historiaa tutkinut ymmärrän hyvin sen, miten kirkko on vaikuttanut suomalaisten psyykeeseen ja erityisesti häpeäntunteeseen, joka välillä tuntuu olevan suomalaisten kansantauti (kuului sitä kirkkoon tai ei). Pääsiäisviikko on varhaiskeskiajalta asti tunnettu Suomessa piinaviikkona.

Kiirastorstaina Jeesus seremoniallisesti pesi opetuslastensa jalat ja ilmoitti, että yksi heistä kavaltaa hänet, mutta hän antaa tämän anteeksi. Varhais-kristillisessa Suomessa Kiirastorstai on saanut nimensä kiiran ajosta. Kiiran ajo oli hyvin kummallinen puhdistautumisriitti. Kiira ajettaessa rakennusten ympäri vedettiin kelkkaa, joka oli lastattu täyteen erilaisa metalliesineitä, sekä savuava terva-astia. Joskus vetäjä puki vielä metalliesineitä vyötäisilleen ja ripusti lehmänkellon kaulaansa. Kiiran uskottiin olevan räyhänhenki/huonon onnen tuoja. Kiiraa ajettaessa saatettiin loitsia karjan ja viljan suojeluloitsuja. Metallirojun kantaminen on myös voinut olla eräänlaista katumuksen harjoittamista ja savuava terva-astia katolisista menoista inspiraation saanut suitsuke astia. Kristinuskon leviämisestä huolimatta vanhat kansanuskomukset hengistä (kuten kiiroista) on elänyt yhtäaikaa kristinuskon kanssa. Eli jo ammoisista ajoista asti suomalainen pääsiäisen vietto on ollut sekoitus kristillisiä ja pakanallisia menoja.

Pitkäperjantai oli päivä, jolloin Jeesus riistiinnaulittiin, joten se on tietysti ollut surunpäivä. Suomessa luterilaista kirkkoa, on ihan syystä monesti arvostelu Pitkänperjantain korostamisesta. Monesti, jopa niin paljon, että kristillisen pääsiäisen alkuperäinen sanoma ikuisesta elämästä, on jäänyt sen alle. Englanniksi Pitkäperjantai on muuten nimeltään Good Friday, joka positiivisesti viittaa enemmän syntien sovittamiseen. Ruotsinvallan aikaan Suomessa oli luvallista isännille piiskata lapset samaan tapaan mitä Pilatus piiskasi Jeesuksen .Eikä tarvitse mennä kovin montaa vuotta taaksepäin, kun Suomessa ei saanut Pitkäperjantaina kyläillä, nauraa tai hymyillä. Pari vuosisataa taaksepäin tulenteko oli kielletty Pitkäperjantaina, ja tuolloin syötiin vain kylmiä ruokia. Pitkäperjantai on ollut suorastaan sadomasokistinen, kun piinaa, kärsimystä ja katumusta on haluttu kirjaimellisesti pitkittää.

Edistystä on paljon tapahtunut viimevuosina. Tänä vuonna on kuulemma Pitkänäperjantaina ollut Suomessa kaupatkin auki. Mikä on minun mielestäni hyvä juttu (ovathan kaupat joulunakin nykyään auki). Ehkä Suomessa pikkuhiljaa päästään pois masentavasta pääsiäisestä. Minulla on paljon kristittyjä ystäviä, jotka ovat hyvin tietoisia, siitä että lähes kaikki kristtyjen juhlat ovat pakanallista alkuperää. Usko on jokaisen oma henkilökohtainen kokemus. Harmillisesti on paljon niitä, joille uskonto on vääntynyt vallanvälineeksi. Ehkä siksi aikoinani viehätyin pakanuudesta, koska siihen ei kuulu minkäänlaista käännytystyötä. Jopa järjestäytyneet pakanauskonnot (kuten wicca) kehottavat seuraajiaan tutkimaan muita uskontoja ja niiden filosofiaa.

Lankalauantain ja Pääsiäissunnuntain noituudet

Lankalauantai on pääsiäisen välipäivä ja siksi ollut otollinen aika noituuksille. Lankalauantaina on mm. ennustettu tulevaa satoa, mahdollista puolisoa tai rahantuloa. Menty kolmentien risteykseen ja kuunneltu enteitä. Jos taivaalla oli vielä täysikuu loitsuissa oli mahtavaa voimaa. Sunnuntaina paaston aika oli päättynyt, joten ihmiset saivat herkutella vapaasti.
Munat ovat olleet tärkeä ravinnonlähde eivätkä läheskään yhtä itsestään selvyys menneiden aikojen ihmiselle mitä nykyaikana. Munien löytyminen yritettiin varmistaa erilaisin taika ja ennustuskeinoin muunmuassa menemällä silmät ummessa aamutuimaan navettaan ja kopeloimalla pässin tai sonnin kiveksiä. Tästä vanhasta tavasta on lähtenyt liikkeelle yleiseurooppalainen leikki pääsiäismunien etsinnästä. Varisten uskottiin munivan pääsiäisenä. Variksen vesi oli vettä, jota haettiin purosta pääsiäisaamuna ennen variksen raakkumista, Joka pesi kasvonsa variksen vedellä pysyi reippaana koko vuoden. Ihminen olisi luonteeltaan koko vuoden saman kaltainen kuin ensimmäinen eläin, jonka hän pääsiäisaamuna näkisi.

Itse juhlin huomattavasti mieluummin kevätpäiväntasausta, kuin pääsiäistä. Pääsiäisessä pidän noituuksista ja taikauskoista, joita siihen liitetään. Täällä Briteissä kansan mentaliteetti on pääosin ateistinen (mitä se Suomessakin alkaa olla..varsinkin etelässä), joten pääsiäinen on lähinnä suklaamunien syöntiä. Wales on onnekseni yksi Britannian druidismin keskittymiä ja olen hyvässä seurassa juhlinut auringonpaluuta. Keväässä ihaninta on nähdä lehtien tulevan puihin ja värikkäiden kukkien nousevan maasta. Hyvää juhlaa sinulle, mitä tahansa juhlitkin! nauti elämästä..voihan elämän kevät!










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti