torstai 24. joulukuuta 2015

Elävää kuvaa: Kaunottaren ja Hirviön Joulu


Se on keijukammarin ensimmäisen animaatio-arvostelun aika. 
Jos innostun alan tekemään lisää arvosteluja enkuksi myös YouTube kanavalleni. Siellä onkin jo ensimmäinen tehtynä Lumikista ja Seitsemästä kääpiöstä.

Tämä Blogi teksti keskittyy elokuvaan
Kaunottaren ja Hirviön Joulu



Kaunottaren ja Hirviön joulu on vuonna 1997 ilmestynyt Disneyn animaatio ja jatko-osa vuoden 1991 Disneyn klassikolle Kaunotar ja Hirviö.

Kaunottaren ja Hirviön joulun päätarina kerrotaan takautumina. Takautumat sijoittuvat aikaan, jolloin Belle oli "vankina" hirviön linnassa. 

Jos et ole katsonut elokuvaa varoituksen sananen,spoilereita luvassa.

Juoni

Kaunottaren ja Hirviön joulu alkaa joulujuhlasta,joka sijoittuu ykköselokuvan jälkeiseen aikaan. Hirviö-prinssin ja Bellen linnassa valmistaudutaan joulun viettoon ja ykköselokuvan tärkeimmät sivuhahmot, palveluskunnan Könni, Lumiere ja Rouva Pannu muistelemat miten Belle toi joulunvieton takaisin.

Takaumissa mennään takaisin ensimmäisessä elokuvassa kuvattuun talveen. Takauma alkaa Bellen paosta ja siitä miten Hirviö pelastaa hänet susilaumalta. Belle yrittää saada Hirviötä avautumaan ja tuoda hänen ihmismäistä puoltaan enemmän esiin. Hirviö ja Belle käyvät luistelmassa ja tekemässä lumienkeleitä. Hirviö kuitenkin kokee talven ahdistavana ja häpeää hirviön ulkomuotoaan entistä enemmän. Belle tuntee itsensä välillä toivottomaksi, kun Hirviö sulkeutuu niin helposti.



Toisessa takaumassa selviääkin Hirviön talvi-kaunan syy. Hän muuttui ihmisestä Hirviöksi juuri Jouluna. Elokuvan pahis on Fronte. Urut, jotka soittavat Hirviölle  musiikkia. Fronten sidekick on Huilu. Fronte lupailee Huilulle sooloa, jos tämä auttaa joulun, sekä Bellen ja Hirviön suhteen sabotoinnissa. Näemme myös Frontea ihmishahmossa takaumissa. Hän on itseriittoinen muusikko, Ihmisenä Fronte ei saanut kaipaamaansa ihailua, mutta taikaurkuina hänellä on aina Hirviö yleisönä. Frontella ja Hirviöllä on jotain yhteistä. Molemmat muistelevat ihmiselämäänsä häpeällä. Yksi mieleenpainuvimmista kohtauksista itselleni oli se, miten Fronte kehottaa hirviötä tuhoamaan ruusun, niin he jäisivät ikuisiksi kiroukseen. Ruusun tuhoaminen olisi kuitenkin hirviölle itsensä menettämistä, koska se kuvastaa hänen ainoaa toivoa saada rakkautta ja sitä kautta muuttua takaisin ihmiseksi.

Belle päättää antaa ainakin palvelijoille joulujuhlan, vaikka Hirviö ei tahtoisikaan viettää joulua yhdessä. Linnassa aloitetaan jouluvalmistelut Hirviöltä salassa. Belle ja Kippo lähtevät Fronten yllyttämänä kuusen haku matkalle. Huilu laittaa kapuloita rattaisiin ja Belle ja Kippo joutuvat onnettomuuteen.  Hirviö pelastaa heidät, mutta vihastuu Bellelle, koska tämä ei totellut hänen määräyksiään. Mielestäni yksi elokuvan surullisimmista kohtauksista on, kun Hirviö heittää Bellen tyrmään ja Belle sanoo hänelle "olisi pitänyt tietää, että tulet aina olemaan Hirviö". Huilu järkyttyy myös onnettomuudesta ja omasta käytöksestään ja alkaa ensimmäistä kertaa kyseenalaistamaan Fronten tarkoitusperiä.



Pian Belle ja Hirviö kuitenkin sopivat erimielisyytensä ja jouluakin aletaan viettämään. Fronte vihastuu ja melkein tuhoaa koko linnan, mutta tuhoaakin itsensä. 

Pidän erityisesti elokuvan lopusta. Takaumista palataan nykyhetkeen ja rouva Pannu on saanut tarinan kerrottua Kipolle. Belle ja Prinssi toivottavat kaikki tervetulleiksi joulujuhlaan ja Huilusta on tehty hovin uusi kapellimestari.

Hirviö

Hirviö on mielestäni yksi animaatiohistorian kiinnostavimmista hahmoista ja Kaunotar ja Hirviö on myös yksi suosikki elokuvistani (ei pelkästään animaationa vaan elokuvana). Hirviö on ristiriitainen, agressiivinen, rakestettava, hellyttävä, pelottava, turvallinen, peto, ylimielinen prinssi ja ihminen.
Mielestäni Hirviö muistelee aikaansa ihmisenä häpeällä ja hän häpeää myös dramaattista muutosta hirviöksi. Hirviö pelkää jatkuvasti muuttavansa täydelliseksi pedoksi, mutta hän myös tiedostaa sen, että hän oli ihmisenä hirviömäinen. Hirviö pelkää myös ajatusta takaisin ihmiseksi muuttumisesta pystyykö hän todella muuttamaan käytöstään? Eristyneisyys aiheuttaa Hirviölle myös ahdistusta ja henkistä tuskaa. Belle edustaa hänelle lähes enkelimäistä hyvyyttä ja pitkälti Bellen vaikutuksesta Hirviö ei enää näe pelkkää synkkyyttä ympärillään.

Belle 

Katsojana löydän uusia kiinnostavia piirteitä Bellestä. Ykköselokuvassa Belle kuvataan ehkä hieman liikaakin mielikuvitusmaailmaan uppoavana hahmona. Ehkä se on elokuvan alussa paikallaankin. Hän haaveilee täysin erilaisesta elämästä ja seikkailuista, joista hän lukee kirjoissa. Myöhemmin ykköselokuvassa Belle on enemmän aktiivinen ja ympäristöstään kiinnostunut hahmo. Kaunottaren ja Hirviön joulussa Belle tosissaan ponnistelee saadakseen Hirviön mukaan talven rientoihin ja yrittää saada tätä muistelemaan joulun mukavia puolia. Belle on kaunis hahmo, niin ulkonäöltään kuin luonteeltaan. Hän on ystävällinen kaikille. Belle rakastuu Hirviön inhimilliseen puoleen ja näkee Hirviön jatkuvan sisäisen kamppailun, jopa ymmärtää tätä.

Palvelijat

Uusia hahmoja elokuvassa ovat Fronte ja Huilu. Minulle Fronte tuo pitkälti mieleen Frollon Notre Damen kellonsoittajasta. Ei täysin, mutta ehkä Frollon hahmo oli käsikirjoittajilla mielessä. Fronte on äärimmäisen itseriittoinen ja yrittää käännyttää Hirviön Belleä vastaan muunmuassa laulamalla naisen pahuudesta. Huilu on lähestulkoon karikatyyri hieman aivottomasta apurista. Huilulla kuitenkin on omatunto, joka kolkuttaa silloin tällöin ja katsoja antaa hänelle anteeksi Fronten palvelemisen.

Muita uusia hahmoja ovat Angelique, latvaenkeli/linnan somistaja, sekä joulupallot, joiden oletan olevan Angeliquen apureita. Angelique jää hahmona hieman vieraaksi. Häntä ei näy elokuvassa paljon. Se tulee selväksi, että Angelique rakastaa joulua. Hän, joko juhlii joulua täysillä ja koristelee linnan kunnolla tai ei juhli lainkaan.

Kun katsoin elokuvaa mietin onkohan linnassa kuinka paljon ei-eläviä tavaroita?
Jos joulupallotkin muuttuvat kirouksen purkautuessa ihmisiksi jääkö heille yhtään koristeita?
Tai keittiöön astioita? Kaipa heillä on lisää varastossa.

Rakastan kaikkia kohtauksia, joissa Könni ja Lumiere nahistelevat keskenään. Heti elokuvan alussa heillä alkaa kiista, siitä kumpi alunperin pelasti linnan joulun. Könni ei kuivana Brittinä lämpene Lumieren ranskalaiselle charmille. Rouva Pannu on ihanan äidillinen hössöttäjä ja Kippo on aina yhtä hilpeä kippo.


Joulukoristeet innostuvat joulusta

Musiikki

Musiikillisia ansioita en voi elokuvalle antaa. "Kirjat" laulu on lähinnä ärsyttävä eikä käännösteksti kuulosta kovin hyvältä. Fronten naispelottelu laulu oli lähinnä huvittava, mutta ei erityisen mieleenpainuva.

Mielikuvitus-Disney-maat

Olen aina vähän varpaillani, kun puhutaan, siitä mihin maihin Disneyn animaatiot sijoittuvat. En sano, että Kaunotar ja Hirviö sijoittuu historiallisen tarkasti Ranskaan, mutta sanon, sen että Kaunotar ja Hirviö sijoittuu kuvitteelliseen 1600-luvun Ranskaan. Elokuvissa puhutaan ranskaa välillä ja muutamilla hahmoilla on ranskalainen aksentti. Elokuvissa myös puhutaan linnan barokki-tyylistä ja Kaunottaren ja Hirviön joulussa on myös jouluhalko, mikä on ranskalainen perinne.

Elokuva ei ole kuitenkaan historiallisen tarkka esitys 1600-luvun Ranskasta, siksi puhun mieluummin kuvitteellisesta Ranskasta. Samoin Frozen sijoittuu kuvitteelliseen Norjaan ja Aladdin kuvitteelliseen Akrabaan. 

Toisin kuin esimerkiksi Pocahontas, jonka tarina perustuu oikeisiin historiallisiin hahmoihiin ja paikkaan, 1600-luvun JamesTowniin. Aristokatit sijoittuvat historialliseen 1900-luvun alun Pariisiin ja Basil Hiiri Sherlock Holmesin ajan Lontooseen. Näissä animaatiossa paikat ovat historiallisesti tarkkoja. Monissa animaatiossa "kuvitteellinen maa" on täysin ymmärrettävä ratkaisu, tuolloin tarina ei ole sidottu tiettyyn aikaan ja paikkaan, mutta se voi ammentaa inspiraatiota tietystä ajasta ja paikasta. Kaunotar ja Hirviö animaatio perustuu lähinnä Perraultin satuun. Perrault oli kuuluisa sadun kertoja Barokin ajan Ranskassa ja eittämättä Ranskalaiset maalaismaisemat ja Barokin ajan rakennukset ovat inspiroineet animaattoreita.

Elokuvallinen anti

Kaunottaren ja Hirviön joulussa on muutamia todella hauskoja kohtia:

Takaumissa on kohtaus, jossa lautaset anovat Könniä aloittamaan jouluvalmistelut virallisesti. Tämä kieltäytyy ja lautaset puhuvat yhä anovammalla ja anovammalla äänellä, kunnes tämä suostuu.

Toinen hauska kohtaus on, kun hirviö saa Belleltä lahjan ja käy Lumieren kanssa keskustelua
Lumiere: "Se on tytöltä"
Hirviö: "Keneltä?" "Rouva Pannulta?"
Lumiere: "Ei vaan Belleltä" "Kun nainen antaa miehelle lahjan, se merkitsee Minä välitän sinusta"

Hirviö pyytää Frontea tekemään Bellelle joululaulun. 
Fronte laulaa äärimmäisen tympääntyneesti
Joulun riemua-aa nee tuovat tral la la la laaa
lallaaalaa
Hyvin synkän urkumusiikin tahtiin


Kaunotar ja Hirviön joulu ei ole Disneyn jatko-osa elokuvien huonoimmasta päästä (paljon on huonoja Disneyn klassikoiden jatko-osia tehty ja vain muutaman olen uskaltanut katsoa). Pidän monista jouluelokuvista, eikä tämän elokuvan tarkoitus ole olla  klassikko tai pyrkiä olemaan parempi kuin klassikoksi muodostunut edeltäjänsä Kaunotar ja Hirviö. Pidän kovasti elokuvan talvikohtauksista, jopa enemmän kuin  linnan joulunvalmistelukohtauksista.

 Kaunottaren ja Hirviön joulu tuo mukavasti syvyyttä Kaunottaren ja Hirviön maailmaan. Siinä, jopa näkyy hahmojen kehityskaarta. Pidän siitä, että ääninäyttelijät ovat samat mitä Kaunottaressa ja Hirviössä. Matti-Olavi Ranin tekee hyvää työtä Hirviönä. Harmillisesti Matti-Olavin ääntä ei ole alennettu kuten ykkösossassa. Mielestäni matala ääni sopii Hirviölle parhaiten. Ehkä siksi en ole koskaan pitänyt Kaunottaren ja Hirviön englanninkielisestä versiosta, koska Hirviön ääni on niin "tavallisen" kuuloinen. Mervi Hiltunen on minulle myös ainut oikea Belle. 

Kaunottaren ja Hirviön joulu on hyvä lisäys joulun Disneykokoelmaan kaikille Disneyttäjille ja erityisesti Kaunottaren ja Hirviön faneille.


2 kommenttia:

  1. Bellen ja Hirviön tauataa tämä syventää kyllä kivasti. Olen myös aina pitänyt siitä vähän kyynisestä enkelikoristeesta. Fronte kyllä vähän etäisesti muistuttaa Frolloa, mutta Fronten motiivia olla paha en ole koskaan kunnolla sisäistänyt ja ymmärtänyt. Hän on jotenkin liian läpinäkyvä pahs, tosin kuin vakkka Gaston. Yks oma suosikkilaininu on kans tuo Hirviön "rouva Pannulta" :) on aina kiva kuulla ihnisten suosikki- ja koskettavimpia elokuvakohtauksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Gaston on ihan oma blogipostauksensa :)
      Luulenpa että Fronte on suorastaan elämäänsä kyllästynyt ja ehkä jopa muuttunut vähemmän ihmismäiseksi mitä hirviö

      Poista