torstai 19. marraskuuta 2015

Suomalainen Mytologia: Äiti Maa & Isä Taivas


Äiti Maa ja Isä Taivas suomalaisessa mytologiassa

Ukko

Ukko on suomalaisten ukkosen, sateen, maanviljelyn, lumen, myrskyn ja pilvien jumala.
Ukko oli jumalista tärkein ja tunnetaan myös nimellä Ukko ylijumala.

Ukon myös arvellaan olleen yksi ensimmäisistä jumalista mitä muinais-suomessa asuneet heimot (kaukaiset esi-isämme ja äitimme) palvoivat.

Kaskiviljelyyn perustuvassa kulttuurissa, Ukko oli tärkeä jumala, koska hän hallitsi sadetta ja ukkosta. 
Sana ukkonen on johdatettu Ukko nimestä.

Ylijumalalta rukoiltiin apua myös eri elämäntilanteisiin, rauhaa, rakkautta, voimaa ja elämäniloa.

Ukkoa juhlittiin kesäpäivänseisauksena. Juhlat tunnettiin nimellä Ukon Vakat.
Reformaation aikana kirkko-isät muuttivat Ukon Vakat Johannes Kastajan päiväksi eli Juhannukseksi.

Monet pakanalliset tavat kuitenkin ovat pitäneet pintansa.
Ukon Vakkoihin kuului tanssiminen, juhliminen, laulaminen, syöminen ja juominen.
Ainakin kaksi jälkimmäistä ovat yhä elementtejä nykysuomalaisten Juhannuksen vietossa.
Vakkoja vietettiin ainakin Hämeessä, Karjalassa ja Savossa. Vakka-nimitys viittaa useimmiten juhlintaan ja siihen, että osa juhlaruuista on uhrattiin jumalille.
Juhlapaikka oli useimmiten saari, järvenranta tai mäki.

Ukon Vakkoihin kuului myös loitsujen teko. 
Varsinkin lemmenloitsujen. Vielä nykyäänkin moni tekee loitsuja Juhannuksena.
Ainakin itse keräsin muksuna kukkia tyynyn alle.

Juhannuskokko on myös perua esi-kristilliseltä ajalta.
Kokkoja sytytettiin pitämään pahat henget poissa.

Ukko oli hyvin kunnioitettu jumala, mutta myös pelätty voimansa vuoksi.
Muinaissaamelaiset, eivätkä kaikki muinaissuomalaiset 
lausuneet Ukko jumalan nimeä, koska pelkäsivät tämän 
epäkunnoituksen takia lähettävän tuhoavia salamoita.

Eräs juhanusyö mökillä 

Ukon pyhä lintu on Kotka. 
Ukkoslinnun myytistä löytyy eri versioita Siperian alueen kansoilta ja myös Baltian maiden myyteissä. Kotka on suomalaisissa myyteissä myös tunnettu nimellä Kokko- Kokkolintu.

Suomessa jos ihminen näki kotkan lentävän ennen ukkosen tuloa, tätä pidettiin hyvänä enteenä.

Ajatus ukkosen jumalasta on hyvin tunnettu ympäri Eurooppaa (ja maailmaa).
Kreikassa ukkosen jumala on Zeus.
Skandinaavien myyteissä ukkosen jumala on seppäjumala Thor.
Liettuassa ukkosen jumala tunnetaan nimellä Perkunas.
Latviassa nimellä Perkons. Näistä on myös johdettu suomen kielen sana Perkele, joka on myös ollut yksi Ukko-jumalan nimitys. Harmillisesti myöhempien aikojen kirkkoisät antoivat Perkele-sanalle paholaisen merkityksen.

Ilmarinen / Ilmemoinen/ Ilma

Ukko jumalalla on kaksi eri aspektia.

Suomen Rauta-ajalla (noin 500 eaa) Ukon rooli jakautui kahtia. Hänestä tuli myös Ilmamoinen/Ilmarinen.
Ilmarinen on seppä jumala. Hän loi raudan ja ensimmäisen tulen.
Ukko pysyi yhä ukkosen ja maanviljelyn jumalana.

Itse uskon, että Ukon rooli jakautui kahtia juuri Rauta-ajalla, koska suomalaiset kävivät tuolloin ahkerasti kauppaa viikinkien kanssa ja länsinaapureiden mytologia on myös varmasti vaikuttanut muinsaissuomalaisten mytologiaan.
Suomeen oli myös liikettä Roomasta, joka hallitsi kyseisen ajan Eurooppaa.

Rautatekniikkaan siirtyminen oli suuri kulttuurimuutos ja mahdollisti monet uudet tekniset asiat.
Ilmarinen on myös tämän takia suomalainen kulttuuri-heeros hahmo.
Ilmarisella oli suuri rooli myös maailman synnyssä. Legendan mukaan seppä takoi taivaankannen  
ja naulasi tähdet taivaalle. Tuulen jumalana  hän myös auttoi kalastajia saamaan saalista.

Kalevalan varhaisimmat tarut ovat tutkimusten mukaan Rauta-Ajalta lähtöisin, joten Ilmarinen on myös yksi Kalevalan jumala-sankareista.

Muinaissuomalaisille Ukko oli myös kunnianimitys pitkään ikään päässeille miehille.
Sana on luonnollisesti yhä käytössä, mutta merkitys on arkipäiväistynyt.

Ukko/Ilmarinen kuvataan useimmiten Vaaja/kirves kädessään. Joskus myös salama kädessä.

Ukon Vaaja

Akka / Rauni

Valitettavasti Akasta löytyy huomattavasti vähemmän tietoa, kuin Ukosta.
Reformaation aika ei ollut suosiollista naispuolisille jumaluuksille.

Sen tiedämme, että Akka on Ukon vastapari/puoliso.

Akka on maan, kasvun, hedelmällisyyden ja myrskyjen jumalatar

Akka tunnetaan myös nimellä Rauni.
Rauni-nimen uskotaan tulle Ruotsin kielen sanasta Rönn, mikä tarkoittaa Pihlajaa.
Pihlaja onkin yksi maagisimmista puistamme.
Pihlajia on laitettu kasvamaan pihoille suojaamaan asumuksia pahoilta hengiltä.
Rauni on luonnollisesti myös suomalainen naisen-nimi.

Kuten Ukko, Akka on myös alunperin ollut kunnianimi pitkään ikään päässeelle naiselle.

Akka/Rauni

Molemmilla jumaluuksilla on tärkeä osa ensimmäisissä hedelmällisyysmyyteissä.

Kun ukkonen lähestyi Akka otti vedenhaltian hahmon.
Hän nousi vedestä vedenhaltian muodossa. Ukko iskee häneen salamanmuodossa 
ja näin taivas ja maa yhtyvät. Kirjaimellisesti.

Lisää tutkimuksiani muinaissuomalaisten mytologista:





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti