lauantai 24. lokakuuta 2015

Rintojen pienennys projektini


Rintojen pienennyksestä on nyt reilut puolitoista viikkoa ja nyt on hyvä aika kirjoittaa blogiteksti kokemuksistani. :)

Tein listan 15 syytä miksi kannattaa mennä rintojen pienennysleikkaukseen
ja tässä ne ovat:

1. Tuijottaminen
Kaikkialla, kaikki ja kaikenaikaa 
(ihan kuin isorintaisia naisia ei olisi muualla olemassa, kuin tv-ohjelmissa).

2. Mikään vaate ei sovi/ näytä hyvältä päällä

3. Kuiskuttelu (ovatko ne aidot?)
Tämä menee samaan kategoriaan, kohta 1:n kanssa. Varsinkin nuorempana 
olin kuiskuttelun ympäröimä. En onneksi enää viime vuosina. Sympatiani isorintaisille teineille, joskus se vielä helpottaa.

4. Seksuaalinen häirintä
Tätä harrastavat lähinnä vanhemmat miehet. Kerran minut yritettiin raiskata ja onnistuin pakenemaan.
Sillä ei kyllä välttämättä ollut tekemistä rintojeni kanssa pelkästään, sillä että olen nainen.
Suomessa miehet huutelevat rinnoista kommentteja yleensä kännipäissään. 
Turkkilaiset miehet saattoivat tulla kadulla kommentoimaan ihan noin vain.
Rintojen tuijottaminen on myös yksi seksuaalisen häirinnän muoto.

5. Rinnat ovat kipeät ja arat
Isoissa rinnoissa on myös iso tuntohermosto, eli isot rinnat voivat muuten olla 
täysin terveet, mutta silti kipeät ja aristavat vähän väliä

6. Selkä ja niskakivut
Vaikeuttavat elämää huomattavasti

7. Päänsäryt 
Mahdollisina seurauksina:  pahoinvointi, masennus, lääkeriippuvuus

8. Vihamielisyys
Joskus naiset voivat olla vihamielisiä isorintaisia naisia kohtaan.
Kyse taitaa olla kateudesta tai itsevarmuuden puutteesta.

9. Bimbon leima
Työelämässä isorintaista naista ei aina oteta vakavasti.
Ei kuunnella, eikä katsota silmiin.

10. Yliseksuaalisuus
Yksi leima isorintaisille naisille on yliseksuaalisuus.
Tämä leima on luultavasti lähtenyt Marilyn Monroesta liikkeelle.
Kuitenkin on typerää ajatella kaikkien isorintaisten naisten elävän 
pornotähtien elämää. 

11. Huono vartalokuva
Pitää muistaa, että isot rinnat ovat huomattavasti 
enemmän terveys ongelma kuin esteettinen ongelma.
Itsetunto lisääntyy leikkauksen jälkeen,
koska rinnat eivät vie enää kaikkea huomiota vartalostasi,
joten leikkaus vaikuttaa myös terveyteen itsetunnon kautta.

12. Pelkästään mummoliivejä
Peruskaupoista tahtoo löytyä suurimpana D-kuppia ja jos isoja
kokoja löytyy liivit ovat mummotyylisiä.
E:stä ja G:stä ylöspäin pitää mennä jo eritysliikkeisiin ja
monesti mitä isompi kuppikoko sitä kalliimmat liivit. 


13. 4:n rinnan ongelma
Ihanat liivit, jotka ovat melkein sopivat.
Puristavat rintoja ja pian on kahden rinnan sijasta neljä rintaa

14. Urheiluliivit ovat mukavimmat päällä
Kuitenkin, sitä joskus haluaisi käyttää muitakin liivejä.

15. Hankala urheilla
Juokseminen on hankalaa,
koska rinnat ovat koko ajan liikkeessä.
Pyöräily ottaa niskoihin

En muista aikaa milloin itsellä ei olisi ollut pienet tai ns. itsestä sopivan kokoiset rinnat. 
Ennen leikkausta kuppikoko oli iso G/H ja nyt se on D. 

Olen tätä kirjoittaessa 28-vuotias, mutta ajatus rintojenpienennys leikkauksesta oli mielessäni useamman vuoden. 
Viimeiset viisi vuotta kärsin jatkuvista alaselän kivuista, niska ja hartia-säryistä (jotka myös aiheuttivat päänsärkyä). En vuosi kausiin pystynyt täysillä harrastamaan monia liikuntalajeja, joista nuorempana nautin. Joogaamista jouduin vähentämään, kun osa asanoista olivat rinnoille niin kivuliata. Juokseminen ja ihan perushölkkääminen olivat hankalia, varsinkin jos ei ollut tukevia urheiluliivejä päällä, eivätkä nekään aina auttaneet.

Reilu vuosi, sitten elokuussa selkäni lopulta ylikuormittui. En pystynyt kahteen viikkoon liikkumaan juuri lainkaan. TK:sta sain sairaslomaa ja purkillisen vahvoja kipulääkkeitä. Muistan maanneeni sängyllä, katselin kattoon ja vedin kipulääkkeitä naamaan ja ajattelin, että, joko syön näitä painkillereitä loppuikäni tai oikeasti teen asialle jotain.

Menin, sitten syys/lokakuussa puhumaan lääkärin kanssa leikkauksestä. Hän oli toiveikas suhteeni, mutta ennen leikkaukseen pääsyä joutuisin laihduttamaan 10 kiloa, jotta paino olisi painoindeksin mukainen.

Tämä sen takia, koska ylipaino saattaa leikkauksessa aihettaa komplikaatiota ja
pienempien rintojen kanssa, sitä on muutenkin esteettisemmän näköinen hieman laihempana.

Aloitin, sitten laihdutusurakan ja onnistuin laihtumaan 79 kg:stä 69 kg:n vuoden aikana.

Laihduttamien EI OLLUT mitenkään HELPPOA, mutta aina, kun teki mieli luovuttaa ajattelin leikkaukseen pääsyä.

Ruokavaliotani en erityisemmin muuttanut, koska se oli perusterveellinen ennestään.
 Suurin muutos, joka auttoi painonpudotuksessa oli säännölliset ruoka-ajat ja liikunnan lisääminen.
Joka päivä kävelin 5 km töihin ja samanverran takaisin, loppukeväästä painoa oli pudonnut jo sen verran, että pystyin, jopa hieman hölkkäämään. Aloitin myös salilla käynnin.

Minut sitten punnittiin viime toukokuun lopulla uudelleen. Painoa oli tuolloin lähtenyt 9 kg ja pääsin, sitten leikkaujonoon. Vatsan ympärysmitta oli pienentynyt 5 sentillä, rintojen ympärys ei kuitenkaan ollut pienentynyt kovin paljon, ainoastaan puoli senttiä. Eli selvästi leikkaus oli tarpeen.

Julkisella puolella ei rintojen piennennysleikkauksia tehdä kesällä, jouduin siis odottamaan syksyyn leikkaukseen pääsyä.

Ensimmäisen kerran minun oli tarkoitus päästä leikkaukseen jo elokuussa, mutta eipä tuo vielä onnistunut. Oikeassa rinnassani havaittiin tulehdus ja joduin antibioottikuurille.

Olin, sitten kamalan stressaantunut koko elokuun ajan. Olin nimittäin saanut yliopisto paikan Briteistä ja olin, jopa laskeskellut, että voisin muuttaa Brittein saarille heti sairasloman jälkeen.

Tällaisia asioita ei kuitenkaan voi ennakoida. Jouduin uudelleen leikkausjonoon ja juuri ennen ulkomaille muuttoa sainkin uuden leikkausajan lokakuulle.

Kesällä maalasin muutaman taulun rinnoillani (myrkyttömillä maaleilla. tietysti)
Toista en ole vielä kerennyt valokuvata, mutta tässä on ensimmäinen, ja tämä
on nimeltään "Jessica Rabbit"

(Jos, ette tiedä kuka on Jessica Rabbit hänet kannattaa googlettaa)

"Jessica Rabbit"
(c) Niina Niskanen 2015

Yksityiskohtia

Pääsin vihdoinkin leikkaukseen puolitoistaviikkoa sitten.

Olin ouksissa heti aamusta. Verikokeet otettiin ja rinnat tarkistettiin. Kirurgia sai odotella, jonkin aikaa. Kello oli yksi päivällä, kun pääsin leikkaukseen.

Leikkausta varten minut tietysti nukutettiin. Heräsin heräämöstä kuuden/seitsemän aikaan illalla.
Hoitajat sanoivat, että reilu kaksi kiloa oli rinnoista lähtenyt.

Vietin yön sairaalassa ja ensimmäinen yö oli aika kivulias (kuten odottaa saattaa).
Antibioottia tiputettiin elimistöön oikean käteni kautta.

Ennen leikkausta luin muutamia blogitekstejä naisilta, jotka ovat saman kokeneet. Osa oli hyvin kirjoitettuja ja osa ei-niin-hyvin kirjoitettuja.
Yksi parhaimmista oli tämä Ainon teksti.
 Parin vuoden takainen, mutta sain sieltä hyviä vinkkejä.

Joistan blogeista olin lukenut, että osa oli saanut antibiooteista pahoinvointia.

En ensimmäisenä iltana pystynyt syömään juuri mitään. Keittoa pystyin juomaan. En kokenut pahoinvointiä, mikä oli hyvä juttu. Yöllä en pystynyt nukkumaan kovin hyvin. Antibioottiletkut puuduttivat kokonaan oikean puolen kropastani (ei pelkästään rintoja). Aamulla tunto alkoi pikkuhiljaa palautumaan. Pystyin, jopa hieman kävelemään sairaalassa. Pääsin kotiin jo heti leikkauksen jälkeisenä päivänä. 

Rinnat harvoin ovat samaa kokoa. Aiemmin toinen rintani oli hieman toista suurempi. Leikkauksessa vasemmasta rinnastani oli poistettu 1,3 kg ja oikeasta rinnasta 900 grammaa. Nyt näyttävät molemmat paljon sopusuhtaisemmilta. 

Pari ensimmäistä päivää olivat aika kivuliaita. Rinnat oli kokonaan muotoiltu uudelleen, joten rintojen hermosto myös "kokoaa" itseään uudelleen. Minulla oli vielä  molemmissa rinnoissa laskuputket, joiden tarkoitus oli poistaa haavoista muodostunutta kudosnestettä.
En kovin paljon pystynyt liikkumaan,koska rinnat olivat niin arat ja laskuputkien kanssa liikkuminen oli myös aika vaivalloista.

Parin päivän päästä pääsin putkista kuitenkin eroon ja piakkoin minulta poistetaan myös tikit. 
Haavat ovat hyvin parantumassa ja olen pystynyt, jopa käymään kävelyllä. 
Hikiliikuntaa ei pidä harrastaa heti leikkauksen jälkeen.

Kaikki vaatteet istuvat paremmin ja pelkästään hengittäminenkin on helpompaa.
Muutaman viikon päästä pystyn ehkä, jopa joogaamaan.

Yksi päivä katselin vanhoja rintsikoitani ja kuppi oli pääni kokoinen.
Voin rehellisesti sanoa, että tämä oli yksi tähänastisen elämäni parhaista päätöksistä.

Jos jollakulla herää ajatuksia tai kysymyksiä
voi kommentoida tai laittaa viestiä
-N

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Luonnon ilmiöitä ja abstraktia ilmaisua


Heipähei blogimaailma


Muutama päivä sitten ympäri Suomea ja ympäri Eurooppaa näkyi upeita revontulia. 
Tein YouTube kanavalleni videon revontulien mytologiasta ja, niihin liittyvistä uskomuksista. 

Pari viikkoa kerkesin viettämään uudessa kotimaassani Britanniassa ja nyt olen taas vaihteeksi Suomessa. Menen ensiviikolla leikkaukseen ja jään loppukuuksi sairaslomalle.

Lokakuussa luonto on kuura-harson peitossa.




Kuura-harso myös inspiroi viimeisimmän maalaukseni.

"Kuura"
Akryyli
(c) Niina Niskanen

Tässä vielä yksityiskohtia. Alkuperäinen on suurehko työ 38 x 46 cm.



Osallistun tällä ensimmäistä kertaa Luova Lauantai - haasteeseen. 
Teemana vastakohdat. 
Kuura on luonnossa ensimmäinen askel talveen.
Lokakuu on kautta-aikojen ollut siirtymien kuukausi. 

Ennen kuin kristinusko tuli Suomeen ja toi mukanaan juliaalisen kalenterin, 
lokakuun loppu oli satokauden loppu ja vuosi vaihtui loka-marraskuun vaihteessa.

Ihanaa, kun kävit
Niina