tiistai 31. maaliskuuta 2015

Yliminä ja aliminä...ja kultainen keskitie



Kerrankin sain Teemakuun sekatekniikat liitettyä kollaasiksi. 
Mitä enemmän taidetta tekee ja tutkii, sitä mielenkiintoisemmaksi omien töiden tarkastelu muuttuu.

Käsittelin edellisessä postauksessani henkistä väkivaltaa koulumaailmassa. 
Minulta kysyttiin eheytymisestä, joten tämä postaus käsittelee eheytymistä.

Henkinen väkivälta aiheuttaa häpeää.
Häpeä on tunne huonommuudesta ja riittämättömyydestä.

Häpeää on kolmenlaista:

On "miksi" häpeää?
 Miksi en kelpaa tuon ihmisen seuraan? Miksi minua kohdellaan eriarvoisesti?  Miksi- häpeä heikentää itseluottamusta ja ruokkii huonommuuden tunnetta.

On salattua häpeää.

Ihminen häpeää tiettyjä piirteitä itsessään ja oppii salaamaan ne. Hän rakentaa muurin häpeän ympärille ja esiintyy naamio kasvoillaan. Tämän tyyppinen häpeä liittyy usein pelkoon. Pelätään paljastaa asioita itsestä.

On kiellettyä häpeää

Ihmiset, jotka torjuvat häpeän tunteen. Jos kasvu tai työympäristössä ei ole ollut sallittua näyttää omia tunteita tai heikkouksia. Ihmisestä tulee itseriittoinen ja tuolloin on hankalaa nähdä vikoja itsessään.

Muinaissuomalaiseen sielukäsitykseen kuului kaksi sielua. Fyysinen sielu eli ruumissielu oli nimeltään löyly. Löyly oli, sekä keho, että  kaikki kehon toiminnot hengittämisestä alkaen.
Suomalais-ugrilaisissa kielissa mm. Unkarin sana lelek, komin sana lol ja saamen kielen liewl merkitsevät henkeä ja sielua. 

Ruumissielun lisäksi oli vaapaa sielu eli itse. Ihmisen minuus,persoona ja omatunto. Maailmankäsitys oli muinaissuomalaisille erilainen, mitä nykysuomalaisille. Itse ei ollut sidottuna kehoon kuten löyly. Itse saattoi liikkua vapaasti. Esimerkiksi ihmisen nukkuessa itse saattoi lähteä muualle  ja palata ruumiiseen jälleen aamulla.

Ihmisten minä-käsitykset eivät ole kovasti muuttuneet. Itseen liittyi myös omatunto, siitä puhutaan myös moraalisena vaistona. 

Omatunto on ihmisen sisäinen kokemus. Tunteet ja tietämys yhdessä.
Syyllisyyden tunteminen on eri asia kuin häpeä. Syyllisyys on katumusta. 
Eli ns. omantunnon kolkuttamista. Käsitys moraalista.

Kutsun yliminää ihmisen ihanneversioksi itsestään. Yliminä on täydellisyyden tavoittelua. Ihminen, joka vaatii itseltään liikaa pyrkii yliminään.  Kukaan ei ole täydellinen. Joten yliminä on harhakuva. 
Aliminä on lannistettu ihminen. Hän murtuu jatkuvan paineen ja odotusten alla näkymättömäksi ja lopulta kadottaa itsensä kokonaan.

Kaikki meistä tuntevat katumusta, häpeää ja syyllisyyttä, jossain elämänvaiheessa. 
Se, että kouluväkivallasta puhuminen kiellettiin aiemmassa koulussa on minulle henkilökohtaisesti vaikeuttanut asian käsittelyä. 
 En tahdo entisten kiusaajienkaan tuntevan itseään huonoksi ihmisiksi tai häpeävän itseään. Toisen ajatusmaailmaa ei voi muuttaa, mutta toivon että kieltämisestä siirryttäisiin avoimuuteen. Henkinen ja fyysinen väkivalta ovat vaiettuja asioita häpeän takia. Se, että asiasta vaietaan tekee hallaa yhtälailla kiusaajille, kiusatuille, sekä kaikille sitä todistaville.

Omasta haavoittuneisuudesta ei pidä tuntea syyllisyyttä eikä oman herkkyyden hyväksymisessä ole häpeämistä. Ne on mahdollista kääntää voimavaraksi.

Vasta tämän ymmärrettyäni olen pystynyt eheytymään ja kasvamaan ihmisenä.

Rakkautta ja valoa
Niina

7 kommenttia:

  1. Viisaita ja hienoja kirjoituksia kumpikin, sekä tämä että edellinen. Nämä kokemukset takanasi, sinä olet hyvä ja luova opettaja, joka osaa jakaa tietojaan ja ymmärrystään eteenpäin. Mutta tie on ollut pitkä, onneksi olet se jaksanut taiteen avulla kulkea.
    Oikealla alhaalla oleva työ on taiteena vaikuttava, vaikka ei yhtään tietäisi maalauksen synnystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Uuna. Kyllä tie on ollut pitkä ja monesti on tehnyt mieli luovuttaa. Aina, sitä on kuitenkin löytänyt voimaa jatkamiseen. Vaikeista asioista vaikeneminen on aina kaikista huonoin vaihtoehto.

      Poista
    2. Mietityttäviä asioita. tuo löyly-sana oli hyvä!

      Poista
    3. Kiitos. Olen unkarin kieltä aikoinaan opiskellut. Lyöly, vesi ja veri ainakin olivat sukulaissanoja keskenään; lelek, ves ja ver unkariksi ;)

      Poista
  2. Hyvä että kirjoitat kiusaamisesta. Se on ongelma, josta edelleen vaietaan. Vaikka sitä on muuallakin, kuin peruskoulussa :-(

    Pidän juuri tuosta oikean alakulman työstä. Hyvin vaikuttava työ aiheineen ja väreineen.
    Onnittelut kauniista kollaasista :-))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jaana. Kiusaaminen on valtava ongelma. Suomessa on verrattain vähän rikollisuutta, mutta mielenterveysongelmien laajuus ja vaikutus kansanterveyteen, johtuu pitkälti vaikenemisesta.

      Poista